Joskus elämä on tuntunut synkältä ja ikävältä. Ihmissuhteita on kaatunut matkan varrella, mutta samalla uusia suhteita olen solminut paljonkin. Jos ensin oli ikävää niin sanonpa vaan, että viimeaikoina minulle on sattunut niin paljon iloisia asioita, että välillä meinaa mennä pää pyörälle. Tämä blogi tulee muuttumaan sisällöltään aika radikaalisti, kunhan aikaa kuluu ja saan tietää lisää. Tällä hetkellä olen onneni kukkuloilla ja parisuhteeni kukoistaa. Uskon, että kun elämässä sattuu ja tapahtuu sille on olemassa jokin tarkoitus. Ehkäpä jokin taho ohjasi minua, jotta valmistautuisin tulevaan? Elämässäni on nyt rauha ja voin keskittyä tulevaan, hyvin haastavaan tehtävään.
Ensiviikon perjantai on hieman ikävä päivä sinänsä, koska joudun viemään rakkaat koirani hoitoon. Minulle se on aina vähän kovapaikka, kun joutuu olemaan viikon erossa rakkaista koiristaan. Mutta ehkä se on samalla loma heille. Aada pääsee kasvattajan luokse jossa Aada pääsee tutustumaan mummuunsa ja sisarukseensa. Ja sillä on siellä seuraa. Ani pääsee hermojen leputus lomalle isäni luokse, joka sanoi lähtevänsä mökille sen kanssa. Molemmilla koirilla on luvassa mukavaa aikaa, mutta silti minulle tulee hyvin ikävä koiria. Aion nauttia lomasta ja elokuussa alkavasta lomasta ja samalla valmistautua tulevaan. Nämä lomat tulevat todella tarpeeseen.
Välillä sitä tuntuu, että meinaa uupua kesken kaiken, kun paljon on sattunut ikäviä asioita. Asioita joita kaikkia ei ihmismieli jaksa edes ymmärtää. Välillä nuo ikävät asiat pyörivät mielessä, sillä tiedän näkemättäkin, että eräs ihminen kirjoittelee minusta ympäri nettiä kaikenlaista p'skaa, koska pönkittää silleen huonoa itsetuntoaan. Se saa siitä hyvän mielen, kun pääsee haukkumaan muita ja ylistämään itseään, miten hyvä hän on kaikessa. Hän arvostelee kovin sanoin ihmisiä, jotka ovat erilaisia. Jotkut ovat liian herkkiä tai hänestä jotenkin _vajaita_, että ei mitään rajaa! Koulussa joku alkoi itkemään, kun hän töksäytti jotain ilkeää päin naamaa. Tällaiset ihmiset herättävät minussa sääliä ja oikeestaan vihaakin. Ihmiset ovat erilaisia ja eivät voi erilaisuudelleen mitään. Mitähän siitäkin tulisi, jos kaikki olisivat samanlaisia kuin hän? Siis ihan samanlaisia, tavoiltaan, luonteeltaan? Se olisi aika kamalaa! Siis riittää, että olen yhden ihmisen tuntenut, kuka oli oikea peto keksimään tekosyitä ja rikkomaan lupauksia. Minusta jokaista ihmistä pitäisi kunnioittaaa sellaisena kuin on. Viettäköön hän onnellista pinnallista elämää vaan, mutta minä toivotan kaikille ihmisille tsemmppiä, jos kohtaatte tällaisen ihmisen! Itse keskitän voimani tulevaan ja toivon, etten enää koskaan törmää häneen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti