Takaisin!

Rodos on nähty ja koettu. Aivan upea kaupunki, vaikka ei ihan minun tyylinen loppujen lopuksi. Paikka jossa olimme, oli viihtyisä ja siellä oli paljon nähtävää. Etenkin Vanhakaupunki, jossa tuli käveltyä paljonkin. Vanhasta kaupungista ostin suurimman osan tuliaisistakin, koska siellä ne olivat kivoja. Enpä ennen ole kulkenut paikallisten bussilla, mutta tällä reissulla tuli sekin ihme kokeiltua. Kumma kyllä tykkäsin,sillä bussi oli viihtyisä ja siinä oli toimiva ilmastointi, mikä on noin kuumalle paikalle ihan tervetullut. En kuumassa autossa pysty pitkiä matkoja menemään ilman, että tulee huono olo jossain vaiheessa, mutta nyt ei tullut, vaikka Lindoksen valkoiseenkaupunkiin oli yli tunnin bussimatka. Kaverimme harrastivat sukellusta, joten hengailimme heidän aluksella, kun he seilasivat Kalithean kaupunkiin, jossa he sukelsivat kristallin kirkkaaseen mereen. Osaan kuvitella mitä ihanaa he ovat nähneet veden alla. Kävivät jossain vedenalaisessa luolassa jopa! Itse olen huono uimari ja vähän kammoan todella syviä paikkoja. Ja jotenkin pelkään, että jos minä sukeltaisin painavat laitteet selässä ja muuta, en pääsisi enää takaisin pintaan. Painovyö kuulemma painoi yli 20 kg, jota naispuoleinen kaveri käytti. Miehille varmaan painovyö on varmasti painavempi. Mitä jos happipullo meneekin epäkuntoon? Tai letkuun tulee reikä niinkuin kaikissa leffoissa käy? Kamalaa sanoisin! Menisin itse ihan täydelliseen paniikkiin josta seuraa huono lopputulos.
Rodoksella oli ihan mielenkiintoista huomata ihmisten ystävällisyys ja toisinaan petollisuus. Onneksi Finnmatkojen sivuilta luettiin lomaosake huijareista, sillä meitä yritettiin huijata, mutta huijari olikin Suomalainen! Ihan suomalainen ensin ihan ystävällinen nainen, kun kieltäydyimme lähtemään hänen mukaansa, hän vähän hermostui, jolloin poistuimme paikalta.
Kävimme Rodoksen kuuluisalla " tuulisella rannalla," mutta ei siellä silloin kovin paljon tuullut. :)
Ilma oli polttavan kuuma ja rantahiekka oli tosi kuuma, melkein sain palorakkoja varpaisiin, kun otin sandaalit pois liian aikaisin. Ajattelin, ettei se varmaan vielä ole niin kuumaa. Oli kuin laavassa olisi kävellyt. Rannalla oli joku pariskunta joista nainen tykkäsi kovasti kivittää lintuja, joita tuli hänestä liian lähelle. Ei minua pikkulinnut tai pulut haitanneet yhtään. Nainen otti yhä isompia ja isompia kiviä lähelle, joilla heitti lintuja. Mitä jos hän olisi osunut johonkin lintuun ja lintu kuollut sen seurauksena? Nainen olisi varmasti ollut tyytyväinen. Kalitheassa ja muissa kaupungeissa oli ikävä kyllä kulkukissoja. Rodoksen keskustassa oli kulkukissojen lisäksi kulkukoiria, jotka minua kovasti surettaa. Itsellä, kun on kaksi koiraa niin tuntuu pahalta, että joku hylkää koiransa oman onnensa nojaan. Toki turistit ruokkivat niitä, että ei niillä sen puolen mitään hätää ole, mutta kukaan ei ole suojelemassa sairauksilta tai onnettomuuksilta. Yksi ruskea ja pörröinen kulkukoira oli usein aivan hotellimme vieressä. Se muistutti kovasti omaa koiraani Ania. Samalla tavalla heilutti häntää ja kellahti selälleen, kun sille jutteli. Olisin halunnut paijata, mutta nähtyäni koiran vatsanalusen, joka oli lähes karvaton, totesin että parempi on olla koskematta.  Vanhassa kaupungissa oli vähän vanhempi kulkukoira, jolla turkki oli lapojen kohdalta todella huonossa kunnossa ja sillä oli toinen silmä sokea. Mietin miksi jokaisessa etelän kohteessa on kulkukoiria? Miksi sellaista annetaan tapahtua? Eikö niillä ihmisillä ole moraalia tai eläinrakkautta, niinkuin meillä?
Illalla joskus 10 aikaa, kun kävimme syömässä Vanhassa kaupungissa, kulkukissat naukuivat ja tonkivat roskiksia. Oli sydäntä särkevää kuulla niiden nälkäistä naukumista.
Lindoksen valkoisessakaupungissa oli turisteille järjestetty aasi ratsastusta, jolla pääsisi halutessaan korkealle kukkulalle. Ensin meinasin, että itsekin olisin halunnut kokeilla, mutta nähtyäni missä kunnossa ne aasiparat olivat. Muutin mieleni. En halua tukea sellaista, missä eläimiä kohdellaan huonosti. Mietin niitä tyhmiä turisteja, jotka eivät nähneet asiaa ja maksoivat siitä, että pienellä Aasilla pääsi melko isokokoiset turistit ratsastamaan. Näky oli säälittävä, kun lihava nainen/mies oli pienen aasin selässä. Aasi näytti kaikkea muuta kuin iloiselta.
Aaseilla oli "lepokoppi" n. 30 neliön kokoinen tila, jossa oli varmaan 40 aasia ahtaasti lepäämässä. Niillä ei ollut heinää eikä vettä saatavilla. Lisäksi he seisoivat omissa ulosteissaan ja virtsoissaan. Järkyttävää! Aasin sai siirtymään siten, että mieshoitaja löi Aasia lautasille. Riimun lisäksi joillakin Aaseilla oli kettinki vielä turvan ympärillä ja osalla näkyi painautumia ja en usko, että paljon harjaavat Aaseja ennen satulan laittamista. Aasit valehtelematta näyttivät kärsiviltä! Miten EU, voi hyväksyä tämän, että jäsenmaissa kohdellaan turistien leluja näin? 
Kävelimme bussille aikamme katsottua Lindoksen valkoistakaupunkia ja matkalla näimme jo työpäivänsä lopettaneita Aaseja onnettomissa aitauksissa. Ja nämä aasit olivat vielä takajalasta kettingillä kiinni.

Suomi maksaa lainaamalla rahaa,  Kreikan velat. Voisiko tästä rahasta jotenkin ohjata eläintensuojeluun ja parempaan kohteluun?